Tämä aarteenetsintä on suunniteltu Kauniaisten Gallträskille, aloittaen järven länsipäästä toukokuun 2019 maisemien perusteella. Ideaa voi kuitenkin soveltaa missä vaan, muokkaa vaan tarinan maamerkit sopivaksi. Retkeen on aarteenetsinnän lisäksi piilotettu aistiretki-elementtejä, ne lihavoituna.
Meillä innokkaasti juoksevien perhepartiolaisten kanssa tähän n 1km matkaan meni 30-45min, mutta tehtävät tehtiin aika vauhdikkaasti. Lopuksi pysähdyttiin Gallträskin itäpään leikkipuistoon leikkimään ja syömään eväitä. Tarvikkeet: aarre, purkkeja jokaiselle, reittiohjeet joko tulostettuna tai puhelimessa ********* Hei kaikki! Minun nimeni on Pekka Pöllö, ja olen kätkenyt aarteen tänne Gallträsk-järvelle. Haluaisittekohan etsiä sen? Matkan varrella on teille pieniä tehtäviä. Ensimmäiseksi, etsikää kaksi isoa kiveä ja kävelkää niiden luokse.
Liite: tietoa linnunpönttöjen asukkaista: Pienin suu aukko: esim tiaiset ja kirjosiepot 32mm: talitiainen ja pikkuvarpunen, varpunen 50mm: kottarainen, käenpiika, leppälintu ja varpuspöllö, liito-orava
0 Comments
Tämä hauska lintutehtävä sopii rastitehtäväksi kisoihin tai vaellukselle, retkiohjelmaksi tai kokoukseen. Ja yhtä hyvin sudenpennulle kuin aikuisellekin. Vuodenaika: ei merkitystä Valo/pimeä: ei merkitystä Osallistujien lukumäärä: 1-5hlö ryhmissä Tarvikkeet: lintukuvia, halutessasi kiikarit tai taskulampun Valitaan havaintokohta (=lintutorni), jonka läheisyyteen viedään kuvia linnuista niin, että kuvat on näkyvissä havaintokohdasta. Jos käytössä on kiikarit, kuvat voivat olla kauempanakin. Pimeällä kuvia voi etsiä taskulampun avulla. Tehtävänä voi olla joko vain löytää tai myös tunnistaa linnut, vaikeusastetta pystyy helposti säätämään valitsemalla helppoja tai tuntemattomampia lintuja. Helpotuksena voi olla myös annettu listalla linnut, joita etsitään ja kuva vain yhdistetään oikeaan linnun nimeen. Haastetta voi lisätä asettamalla aikarajan tehtävän suorittamiselle. Alla esimerkkikuvia, joita voi käyttää, netistä hakemalla löytyy loputtomasti lisää. Tunnistatko kaikki suoraan? Helpotuksena annetaan vaihtoehdot: Lokki, pulu, sinitiainen, sinisorsa, joutsen ja varpunen. Joku voi vielä tunnistaa tarkemminkin mikä joutsen tai lokki on kyseessä!
Vuokkojen perhepartio retkeili syyskuussa prinsessalohikäärmeteemalla. Tässä valmiiksi suunniteltu retki jakoon muiden hyödynnettäväksi. Voit hyödyntää koko paketin, tarinan tai vaikka yksittäisiä tehtäviä. Toimisi varmasti hyvin myös sudenpentujen kanssa.
Aikaa tarvitaan: kävelymatkoista riippuen noin tunti + eväidensyönti Tarvikkeet: - paperista tai pahvista askarrellut tai valmiit leluhahmot: prinsessa, lohikäärme, ritari, tietäjä (myös lapset tai aikuiset voivat esittää näitä hahmoja) - palloja - karttoja halutessanne, johon rastit voidaan merkitä. Voidaan myös kävellä vaan johtajien johdattamana. 1. Aloitus: Tarvittaessa nimi- ja esittelykierros, tai muut omat alkurutiininne. Sen jälkeen varsinainen tarina alkaa. Hahmot esiintyvät tarinassa joko figuureina, näyttelijöinä tai näkymättöminä, miten haluattekin. Lapset voivat keksiä nimet hahmoille, tai sitten ne voi miettiä jo valmiiksi.
Tänään vietetään Suomen Lasten Metsäretkipäivää. Toivottavasti olette päässeet siis retkeilemään tänään ihanassa kesäisessä säässä! Jos retket on vielä suunnitteluasteella, tässä yksi kiva vaihtoehto! Bongasin Luontohaasteen blogista hauskan idean metsäretkestä, jossa lapset saavat näyttää suunnan niin retkieväiden, varusteiden kuin reitinkin suhteen. Täältä löytyy tarkemmat ohjeet retken toteuttamiseksi! Tämä sopii hyvin perhepartioryhmille ja sudenpennuille, ohjeet reppujen pakkauksesta ym ennakkotoimista voi hyvin antaa edellisessä kokouksessa. Ja kotioven sijaan kolon ovelta retkelle lähtö toiminee ihan yhtä hyvin! Jos lapsia on useampia voivat lapset tehdä päätökset reitistä ja tekemisistä joko yhdessä tai vuorotellen.
Vuokkojen perhepartio retkeili tänään kotieläintilalla! Tässä siis jakoon valmiit materiaalit retkeä varten, toimii sekä alle kouluikäisillä perhepartiolaisilla että sudenpennuilla. Sudenpennuilla suoritus sopii "suhde toiseen" kategorian "lemmikki"-jälkeen, mutta vaikkei sitä oltaisikaan suorittamassa, on eläintilaretki joka tapauksessa kivaa ohjelmaa! Helsingissä ainakin Fallkullan tilalle pääsee helposti. Retkeä varten tarvitaan aikaa n 1-1,5h kohteessa + matka-ajat, jos ei tavata suoraan paikan päällä. Tarvikkeita: tulostetut passit kaikille, kyniä ja tarroja. Pohja passeihin löytyy postauksen lopusta sekä pdf- että docx-muodossa. Docx saattaa sotkea asettelun, mutta sitä pystyt itse halutessasi muokkaamaan. Meillä oli passin takakanteen vielä liimattu pikkuinen kirjekuori, jossa oli muutama eläintarra, mutta ilmankin varmasti pärjää. Me aloitimme kokouksen esittelypiirillä, koska mukana oli uusia perhepartiolaisia. Sitten juttelimme vähän siitä, mitä eläimiä lapset haluaisivat nähdä ja mitä eri eläimet sanoivatkaan. Tutuilla sudareilla alkuun voisi leikkiä vaikka kukkotappelua (nilkoista kiinni käsillä ja liikutaan tässä asennossa, yritetään kaataa kaveri. Viimeisenä pystyssä oleva kukko voittaa) tai kettua ja pupua (ohjeet täällä). Eläinaiheisia leikkejä toki riittää, eli mielikuvitusta vaan käyttämään! Jaoimme kaikille eläintilapassit, joita vähän ihmeteltiin yhdessä ja sitten lähdettiin katsomaan eläimiä. Sovituissa ryhmissä kierreltiin vapaasti n. 45min (reilu tuntikin kuluisi todenäköisesti helposti riippuen iästä, ajasta ja paikasta). Lopuksi istuttiin alas täyttämään passeja, samalla juteltiin yhdessä nähdyistä eläimistä. Viimeisenä oli vielä loppulaululeikki (esimerkiksi Piippolan vaarilla oli talo sopii hyvin teemaan) ja iltapiiri.
Huomasitteko uusimmassa partio-lehdessä kätevän näköiset partioihannekortit? Nappaa kortit talteen, tulosta täältä tai askartele ryhmän kanssa vaikka ihan omanlaiset kortit. Ja eikun pelaamaan!
Käyttövinkit partio.fi/ihannekortit -sivustolta: SANASELITYS Jakaantukaa pareihin, ja jakakaa kortit tasaisesti kaikille. Jokainen koettaa vuorollaan selittää parilleen kortissaan olevan ihanteen ilman, että sanoo ihanteessa olevia sanoja. VAIKEUTETTU SANASELITYS Jokaisen selittäjän tulee laittaa suunsa täyteen popcornia tai vaahtokarkkeja ennen kuin alkaa selittää parilleen kortin ihannetta. PANTOMIIMI Pantomiimipelissä ihannekortissa oleva ihanne pitää näytellä muulle ryhmälle ilman, että sanoo sanaakaan. MIKÄ IHANNE OLEN? Kiinnittäkää jokaisen pelaajan otsaan yksi ihannekortti esimerkiksi teipillä ilman, että pelaaja itse näkee sitä. Kiertäkää ympäri huonetta kysymässä muilta kysymyksiä, joihin muut saavat vastata vain kyllä tai ei. Yrittäkää arvata oma ihanteenne. MUISTIPELI Näin askartelet muistipelikortit: Leikkaa kortit irti ja liimaa ne samanvärisille pahveille. Leikkaa kortit puoliksi niin että toiselle kortille jää teksti ja toiselle kuva. Tai helpompana versiona leikkaa kaksi kappaletta kustakin kortista. Nyt sinulla on kortit valmiina. Muistipelissä tarkoituksena on etsiä parit oikealle tekstille ja kuvalle tai samanlaiset parit. Lippukunnassamme on ollut käytössä ohjeistus, jossa on vinkkejä, kuinka toimia, kun kokouksessa kaikki ei lasten kanssa sujukaan rauhallisesti eikä ohjeita noudateta.
1. Johtaja pysyy aina rauhallisena. 2. Ryhmällä on yhdessä sovitut säännöt, jotka jokainen ryhmän jäsen allekirjoittaa.
3. Jos ei ohjeita noudateta tai sääntöjä rikotaan, huomauta asiasta. Mikäli ystävällinen kehotus ei auta, käske hieman tiukemmin. Huutamisesta tuskin on apua. 4. Joillekin ryhmille sopii se, että odottelet vain peukku pystyssä, kunnes lapset itse tajuavat asian ja hiljentyvät. 5.Lahjonta: Varaa kokouksen loppuun jotain kivaa tekemistä. Esimerkiksi lasten lempparileikki, meidän lippukunnassa usein mafioso. Kerrot jo kokouksen alussa, että sitä leikitään, jos aikaa jää. Ja mikäli muu ohjelma ei etene, kun lapset eivät kuuntele tai noudata ohjeita, voit muistuttaa, ettei sitten lempparileikkiä taideta ehtiä leikkiä tänään. 6. Joskus voi olla hyvä saada myös päästellä höyryjä: pitäkää hälinähetki, jolloin 1min ajan lapset saavat riehua ja mölytä juuri kuten haluavat, sen jälkeen ehkä jaksavatkin taas paremmin. Tarpojilla tai tätä vanhemmilla voi pitää myös puolivälissä kokousta somehetken esim 3min, jos tällä saa puhelimet pysymään muun kokouksen ajan piilossa. 7. Sopikaa myös ryhmän kanssa, miten toimitaan, jos joku ei kehotuksista huolimatta noudata sääntöjä. Erilaisia toimintatapoja voisi esimerkiksi olla:
8. Toteuta aina, mitä uhkaat! Muuten uhkaukset menettävät tehonsa hyvin nopeasti. Tässä muutama oikein perinteinen juoksuleikki siltä varalta, että joku ei tuntenut näitä vielä! Toimivat parhaiten isojen sudari- ja seikkailijaryhmien kanssa, mutta kyllä aikuistenkin kanssa näitä voi leikkiä! Vaativat ainakin noin kuusi, mielellään yli kahdeksan leikkijää.
Kettu ja Jänis Valitaan yksi kettu ja yksi jänis. Loput leikkijät muodostavat pareittain pensaita ottaen toistensa käsistä kiinni kasvot vastakkain, niin että heidän väliinsä muodostuu piilo, johon jänis voi juosta. Leikinjohtajan merkistä kettu lähtee liikkeelle jahtaamaan jänistä pensaiden väliin. Jänis voi mennä pensaaseen piiloon, jolloin se, jolle jänis kääntää selkänsä, muuttuu uudeksi jänikseksi. Vanha jänis muodostaa toisen pensaan osan kanssa uuden pensaan. Jos kettu saa jäniksen kiinni, ketusta tulee jänis ja toisinpäin. Jos kettu väsyy, eikä saa jänistä kiinni, voidaan vaihtaa uudet kettu ja jänis. Pii Yksi leikkijöistä valitaan Piiksi ja tämä alkaa silmät kiinni puuta/seinää vasten laskea numeroita 10:stä alaspäin. Muut leikkijät läppäisevät piitä selkään ja juoksevat piiloon. Kun pii pääsee laskuissaan nollaan, hän huutaa "PII!" ja yrittää nähdä mahdollisimman monta leikkijää. Pii saa ottaa ensimmäisellä kierroksella kymmenen askelta ja siten etsiä leikkijöitä. Kun leikkijöitä ei enää löydy piiloista, Pii palaa laskupaikalleen ja aloittaa laskemaan yhdeksästä alaspäin. Muut leikkijät ryntäävät läppäisemään piitä taas selkään ja juoksevat takaisin piiloihinsa. Tällä kertaa Pii saa ottaa yhdeksän askelta. Tätä jatketaan, seuraavalla kierroksella lasketaan kahdeksasta ja otetaan kahdeksan askelta, sitten seitsemän ja niin edelleen, kunnes kaikki on löydetty. Viimeisenä löydetty pääsee Piiksi. Kirkonrotta Jokainen on varmaan koulussa leikkinyt kirkonrottaa! Tässä vielä varmuuden vuoksi säännöt: Valitaan yksi jääjä, kirkonrotta, joka laskee sovittuun lukuun, esim 30 riippuen piiloutumisalueen laajuudesta. Laskijan aloittaessa muut juoksevat piiloon. Periaatteessa saa piiloutua niin kauas kuin haluaa, toki kannattaa sopia leikkialueesta, jos lähellä on autoteitä tai muita vaarallisia alueita. Laskettuaan loppuun jääjä lähtee etsimään piiloutuneita, toisin kuin piissä, sekä jääjä että piiloutujat saavat koko ajan liikkua vapaasti. Mikäli jääjä näkee jonkun piiloutujan, juoksevat molemmat kilpaa laskupaikalle, jääjä huutaa sinne päästyään nähdyn nimen, esim. Matti-rotta nähty ja piiloutuja yrittää huutaa omat (tai omat kaikki pelastettu). Jos jääjä ehtii ensin, tulee nähdystä seuraava jääjä ja tämä jää odottamaan laskupaikan lähelle. Jos piiloutuja ehtii ensin, pelastuu hän (ja jos huutaa omat kaikki pelastettu pelastaa myös kaikki edeltävästi nähdyt). Peli päättyy kun kaikki on nähty ja ensimmäisestä nähdystä ja ei-pelastetusta tulee seuraava jääjä. Maa-meri-laiva Leikkialueelta osoitetaan kolme viivaa, jotka ovat samansuuntaisia, esimerkiksi hiekkaan piirtämällä, talon seinää tai ruohoalueen reunaa hyväksikäyttäen tai vaikka kahdella esineellä merkiten. Yksi viivoista on maa, yksi meri ja yksi laiva. Leikkijät asettuvat jonoon maahan. Leikinjohtajan huutaessa maa, meri tai laiva, leikkijät juoksevat oikealle viivalle. Leikistä putoaa pois, mikäli juoksee väärään suuntaan tai esimerkiksi lähtee liikkeelle, vaikka huudetaa maa, ja seistäänkin jo maassa. Hetken kuluttua voidaan myös ruveta tiputtamaan pois se, joka on viimeisenä huudetulla viivalla. Pelin voittaa se, joka on viimeisenä mukana juoksemassa. Tämä toimii kivasti myös opittuja taitoja harjoitellessa: esimerkiksi merkitään ilmansuunnat, joihin juostaan, tai karttamerkit jne. Kadut ja kujat Tähän tarvitaan ainakin kymmenen leikkijää. Valitaan yksi kissa ja yksi hiiri. Loput leikkijät muodostavat suorakaiteen muotoisen katuverkoston, esimerkiksi 9 leikkijää kolmen riveissä peräkkäin. Rivissä vierekkäiset ottavat toistensa käsistä kiinni, jolloin muodostuu poikittaiset kadut. Leikinjohtajan huutaessa "kujat", leikkijät ottavat takanaan ja edessään olevien käsistä kiinni ja päästävät vierekkäisistä irti, jolloin kulkuväylät kääntyvät 90 astetta ja muodostuu kujat. Kissa ottaa hiirtä kiinni tässä muuttuvassa sokkelossa, joka kääntyy aina leikinjohtajan huutaessa "kadut" tai "kujat". Voidaan sopia, että kissan saadessa hiiren kiinni, osat vaihtuvat tai että tällöin valitaan uudet kissa ja hiiri. Viikin Vesikoilla on nettisivuillaan ihan huikea leikkikone! Klikkaile koneeseen leikkijöiden määrä, leikin kesto ja valitse haluamiasi muita ominaisuuksia (esim kesä-talvi, sisä-ulko, rauhallinen-vauhdikas), ja kone ehdottaa sopivia leikkejä! Leikeistä löytyi meille myös monia uusia tuttavuuksia. Eli konetta testaamaan, jos haluat kokeilla jotain ihan uutta, tai jos pää lyö tyhjää eikä vanhojakaan leikkejä muistu mieleen!
EDIT 3.9.2018: Leikkikone on muuttanut, ja ainakaan tällä hetkellä siellä ei ole yllä kuvatulla tavalla mahdollista hakea leikkejä. Selaamalla niitä löytyi kyllä! Uusi osoite on: www.vesikot.net/leikkikone/ Lähdössä retkelle kamiinateltan kanssa? Tässä tarina, jossa kaikki kipinämikkona toimimisessa tehdään pieleen ja lapset saavat korjata, kuinka olisi kuulunut toimia. Sopii seikkailijoiden Etelä-ilmansuunnan Talviteltassa -aktiviteettiin, Talvileiri-ilmansuunnan Kipinämikkona -aktiviteettiin ja sudenpentujen Leiritaidot-jäljen Yövyn kamiinateltassa -askeleeseen.
Mikko Kipinämikko Olipa kerran seikkailija nimeltä Mikko. Hän oli seikkailijajoukkueensa Viilettävien Vompattien kanssa metsäretkellä, mukana oli myös Mikon paras kaveri Samuli. Yö oli tarkoitus nukkua teltassa, ja koska oli jo lokakuu ja yöllä saattaisi tulla pakkasta, sytytettäisiin myös kamiina telttaa lämmittämään. Ilta viileni, ja iltanuotiolta siirryttiin telttaan. Kipinämikkovuorot arvottiin, Mikko ja Samuli saivat kello yksi aamuyöllä alkavan vuoron, eli alkuyöksi piti mennä ensin nukkumaan. Heidän ryhmänsä sampo Vilpertti kertasi kipinämikko-ohjeita vielä juuri ennen nukkumaanmenoa, mutta Mikko oli niin väsynyt, ettei silmät enää pysyneet auki makuupussissa... Kello yksi Mikko herätettiin. Oli kylmä ja pimeää ja Mikko ei meinannut saada millään silmiä auki. Mikko raahautui silmät puoliksi auki makuupussissaan makuualustansa päätyyn. Samuli oli vieressä yhtä väsyneenä. Yhtäkkiä edelliset kipinämikot kuorsasivatkin jo makuupusseissa ja Mikko ja Samuli tuijottivat kamiinaa edessään silmät unihiekkaisina. Mikko huomasi puoliksi auki olevien silmäluomien välistä, että kamiinaa lähinnä nukkuvan seikkailijan makuupussi oli aika lähellä kamiinaa, mutta ei jaksanut liikkua oman makuupussin lämmöstä. Yhtäkkiä Mikko havahtui hereille, hän oli nukahtanut omaan makuupussiinsa. Samuli nukkui vieressä. Hän herätti Samulin ja vaivalloisesti he kömpivät pois makuupusseista, ja siirtyivät kamiinan eteen istumaan. Mikko siirsi kaminan lähellä olevan makuupussin kauemmaksi, se oli jo ihan kuuma! Onneksi ei ollut syttynyt palamaan. Mikko etsi katseellaan sammutusvesiämpäriä, mutta sitä ei näkynyt. Se oli varmaan unohtunut illalla ulos. Vähitellen Mikko ja Samuli heräsivät kunnolla ja rupesivat lukemaan edellisten kirjoittamia tekstejä kipinämikkopäiväkirjasta. He uppoutuivat niihin niin, että vasta kun kamiinan puut olivat hiilloksella, he muistivat lisätä puita. Hups, tuntuikin jo hieman viileältä! Kunnolla herätessään he rupesivatkin pohtimaan kaikkia hauskoja juttuja, joita päivän aikana oli tapahtunut ja nauroivat niin että johtaja Vilpertti heräsi, ja joutui käskemään heitä olemaan hiljaa. Pojat noloina hiljenivät, ja päättivät kirjoittaa kaikki mieleen tulleet hauskat jutut kipinäpäiväkirjaan, ja hihittelivät hyvin hiljaa varoen enää häiritsemästä teltassa nukkuvia. Samuli kävi huussissa, Mikosta kesti ikuisuus että hän tuli sieltä takaisin. Hän kertoi takaisin tullessaan, että huussin aku ankat olivat niin jänniä, ettei hän malttanut millään lähteä takaisin. Mikko meinasi melkein jo taas nukahtaa yksin odotellessaan. Tullessaan Samuli toi sentään ulkoa sammutusvesisaavin ja ulos sateeseen unohtuneet kumisaappaat, jotka he laittoivatkin kamiinan päälle kuivumaan. Sitten vuoro olikin ohi ja pojat saivat herättää seuraavat kipinään. Mikko ja Samuli painuivat äkkiä omiin makuupusseihinsa nukkumaan, vuoro oli jo väsyttänyt heidät täysin. |
Arkisto
October 2022
Aiheet
All
|